Historiaa >>

huikon kartano

linkit

Huikon Kartanon historiaa

Kivirakenteiset Huikon Kartano ja Sinivilla ovat toimineet 1930-luvulta lähtien aluksi kunnalliskotina. Rakennushanke oli aikanaan lähialueen merkittävin. Kartano on saneerattu 2000-luvulla vanhaa kunnioittaen ja sieltä löytyy mm. koneellinen ilmastointi.
Vuonna 1908 Hautajärvi on halottu Huikon kantatilasta. Vuosisadan alussa isäntänä oli Matti Åkerman. 1930-luvun alussa tila tuli Toivakan kunnan omistukseen. Päärakennus rakennettiin vuonna 1931 ja Sinivilla rakennettiin 1930-luvun lopulla. Tilaan kuului aikanaan myös navetta, vilja-aitta, riihi ja tilanhoitajan asunto peltojen keskellä.

Päärakennus edustaa 1920-30 –lukujen klassismia. Pellot ovat aikaisemmin ulottuneet Sinivillalle asti, mutta nyt rantapelloilla kasvaa lehtipuita. Rannalla kasvaa hopeapajuja. Kartano kunnalliskodin aikana toimi täysin omavaraisesti. Kartanon alakerrassa oli leipomo, josta on vielä jäljellä massiivinen leivinuuni. Kartanoon kuului peltoja ja karjaa. Navetta on vieläkin pystyssä. Myös henkilökuntaa oli runsaasti. Tiloista löytyy myös oma pesula, jonka laitteet ovat vuosikymmenten takaa.

Vuoden 1933 Suomen maatilat –kirja kertoo tilasta seuraavaa:
”Pinta-ala n. 600 ha; siitä peltoa 26,41, viljeltyä laidunta 6
ja metsämaata 567,59 ha. Pellot tasaisia hiekka-, savi- ja multamaita. Talouskeskus niiden keskellä, Hautajärven rannalla. 3-kerroksinen kunnalliskotirakennus tehty tiilistä 1931.
14 lehmän navetta, 3 hevosen talli ja sikala puusta, uusittu 1928.
Vesijohto ja navetassa sekä tallissa automaattiset juomakupit.
Viljelyskiertoja 2: A. Ruis, peruna, ohra, 2 heinää; B. Kesanto, ruis, 3 heinää, 2 kauraa. V. 1932 3,57 ha ruista, 4 kauraa, 1,25 ohraa, 0,03 tupakkaa, 0,5 hernettä, 0,8 perunaa, 0,2 pellavaa, 0,2 rehujuurikasveja, 12,61 heinää, 3,25 kesantoa. Kotieläimiä: 3 hevosta, 10 lehmää, 1 sonni, 7 sikaa ja 10 lammasta. Tuotteet käytetään kunnalliskodissa. Hoidetusta mäntymetsästä myyty saha- ja faneeripuita.”